Avoin Kalevala avaa nykylukijalle eepoksen uudella tavalla. Se kertoo, millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä.

"Nykyisin koossaolevista runoista voitaisiin saada seitsemänkin Kalevalaa, kaikki erilaisia."

Näin kirjoittaa Lönnrot Fabian Collanille toukokuussa 1848. Ajatus useasta eri Kalevalasta valaisee Lönnrotin yhä uudelleen syntyvää työprosessia ja eepoksen vaiheittaista valmistumista. Ajatus kiteyttää samalla Kalevalan moninaisuuden: Kalevala on sekä kansanrunoutta että Lönnrotin tulkintaa.

Tämän moninaisuuden ymmärtämiseksi Avoin Kalevala tarjoaa näkökulmia eepoksen kieleen, lähdeaineistona käytettyyn suullisen runoperinteeseen sekä Elias Lönnrotin kirjalliseen toimitustyöhön, jonka keskeiset periaatteet ovat peräisin 1800-luvun aate- ja kulttuurihistoriasta.

Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Edition toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Edition kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.