KIRJALLISUUS

 

Lähteet

Elias Lönnrotin kirjeenvaihto -verkkojulkaisu, 2017−. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://lonnrot.finlit.fi/omeka/

KKS = Karjalan kielen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi

Lna 38 = Lönnrotiana 38. Lönnrot, Elias: Uuden Kalevalan käsikirjoitus. Arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lna 121 = Lönnrotiana 121. Lönnrot, Elias: Selityksiä Kalevalan runoihin 1, 2, 4, 5, 6, 7, 18−50. Arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lna 122 = Lönnrotiana 122. Lönnrot, Elias: Muistiinpanoja E. Lönnrotin luennoista: Sana- ja asiaselityksiä Kalevalaan ja Kantelettareen. Arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lna 123 = Lönnrotiana 123. Lönnrot, Elias: Kalevalan selityksiä. Arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lönnrot, Elias 1829: Kantele taikka Suomen Kansan sekä Vanhoja että Nykysempiä Runoja ja Lauluja. Toinen osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1833: Runokokous Väinämöisestä. Käsikirjoitus. (= AK)

Lönnrot, Elias 1835: Kalevala Taikka Vanhoja Karjalan Runoja Suomen Kansan Muinoisista Ajoista. (= VK)

Lönnrot, Elias 1840, 1841/2000: Kanteletar elikkä Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. (= Kntr.)

Lönnrot, Elias 1862/2005: Kalevala 1862. Lyhennetty laitos. Tärkeimmillä selityksillä koulujen tarpeeksi varustanut Elias Lönnrot. Suomalaisen Kirjallisuuden klassikoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. (= LK)

Lönnrot, Elias 1874/1958: Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finskt-svenskt lexicon. 1, A-M. 3. manual-menetelmällä häljennetty p. WSOY, Porvoo.

Lönnrot, Elias  1874/1958: Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finskt-svenskt lexicon. 2, N-Ö. 3. manual-menetelmällä häljennetty p. WSOY, Porvoo.

SKVR = Suomen Kansan Vanhat Runot 1908−1948, 1997. www.skvr.fi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran katselmukset. 7.12.1866.

VT 1 = Lönnrot, Elias 1990: Valitut teokset 1. Kirjeet. Toim. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

VT 2 = Lönnrot, Elias 1990: Valitut teokset 2. Mehiläinen. Toim. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

VT 4 = Lönnrot, Elias 1992: Valitut teokset 4. Ohjeita ja runoelmia. Toim. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

VT 5 = Lönnrot, Elias 1993: Valitut teokset 5. Muinaisrunoutta. Toim. Raija Majamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

 

Tutkimuskirjallisuus

Achté, Kalle, Juha Pentikäinen & Terhi Utriainen 1987: Kalevalan itsemurhista. Kotiseutu 3: 130−138.

Ahlman, Ferdinand 1865: Svenskt-Finskt Lexikon – Ruotsalais-Suomalainen sanakirja. Helsinki: SKS. http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ahlman_sanastot/lexik1865_rdf.xml 

Ahlqvist, A. 1872: Kieletär. Tutkimuksia, arvosteluja ja muistutuksia Suomen kirjallisuuden ja kielitieteen alalta. 3. vihko. Helsinki. http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ahlqvist/kieletar3_1872_rdf.xml

ALFE 1 = Atlas Linguarum Fennicarum : Itämerensuomalainen kielikartasto = Läänemeresoome keeleatlas = Ostseefinnischer Sprachatlas = Lingvističeskij atlas pribaltijsko-finskih âzykov. Tuomo Tuomi & al. (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2004.

Anderson, Benedict 1983/2007: Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. [Imagined Communities. Reflections on the Origin and Spread of Nationalism] Suom. Joel Kuorti. Vastapaino, Tampere.

Annist, August 1944: Kalevala taideteoksena (tekijän virolaisesta käsikirjoituksesta mukaillen suomentanut Elsa Haavio). Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo−Helsinki

Anttila, Aarne 1931/1985: Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 417. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Anttonen, Pertti 2002: Kalevala-eepos ja kansanrunouden kansallistaminen. Teoksessa Pekka Laaksonen ja Ulla Piela (toim.), Lönnrotin hengessä, 39−57. Kalevalaseuran vuosikirja 81. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Anttonen, Pertti 2004: Kalevala etnopoeettisesta näkökulmasta. Teoksessa Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen (toim.), Kalevala ja laulettu runo, 375−394. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Anttonen, Pertti 2005: Tradition Through Modernity. Postmodernism and the Nation-State in Folklore Scholarship. Studia Fennica Folkloristica 15. Finnish Literature Society, Helsinki.

Anttonen, Pertti 2008: Kalevala ja kansalliseepoksen politiikka. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuutila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 208–223. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Anttonen, Pertti 2014: The Kalevala and the Authenticity Debate. Teoksessa János M. Bak, Patrick J. Geary and Gábor Klaniczay (eds.), Manufacturing a Past for the Present. Forgery and Authenticity in Medievalist Texts and Objects in Nineteenth-Century Europe, 56–80. Brill, Boston & Leiden.

Anttonen, Veikko 1997: Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus. Elore 1/1997. http://www.elore.fi/arkisto/1_97/vant197.html

Anttonen, Veikko 2012a: Literary Representation of Oral Religion. Organizing Principles in Mikael Agricola’s List of Mythological Agents in Late Medieval Finland. Teoksessa Catharina Raudvere & Jens Peter Schjødt (eds.), More than Mythology : Narratives, Ritual Practices and Regional Distribution in Pre-Christian Scandinavian Religions, 185–224. Nordic Academic Press, Lund.

Anttonen, Veikko 2012b: The Sampo as a Mental Representation of the Mythic Origin of Growth. Towards a New Comprehensive Theory. Teoksessa Frog, Anna-Leena Siikala & Eila Stepanova (eds.), Mythic Discourses. Studies in Uralic Traditions, 171−187. Studia Fennica Floristica 20. Finnish Literature Society, Helsinki.

Apo, Satu 1989: Valitus ja viha. Lyyrinen laulurunous. Teoksessa Maria-Liisa Nevala (toim.), ”Sain roolin johon en mahdu”. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, 154−181. Otava, Helsinki.

Apo, Satu 1995: Äidin poikia ja epäonnisia kosijoita. Sukupuolten ja perhesuhteiden kuvaus Kalevalassa. Teoksessa Satu Apo, Naisen väki. Tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta, 89−129. Hanki ja Jää, Helsinki.

Apo, Satu 2002: Kertojan ääni Kalevalassa. Teoksessa Pekka Laaksonen & Ulla Piela (toim.), Lönnrotin hengessä, 108−122. Kalevalaseuran vuosikirja 81. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Apo, Satu 2004: Laulaen vai kirjallisesti luoden? Uuden Kalevalan valmistumisprosessi Elias Lönnrotin kuvaamana. Teoksessa Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Sennit Timonen (toim.), Kalevala ja laulettu runo, 273−298. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Apo, Satu 2006: Kansanlaulujen ääni 1700-luvun kirjallisuudessa. Teoksessa Sakari Ollitervo ja Kari Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa, 216−264.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1060. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Apo, Satu 2008: Kansanrunouden tutkijat Kalevalan kriitikkoina. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 360−379. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Apo, Satu 2009: Uusin Lönnrot-myytti ja kansanrunouden editiohistoria. Elore 2/2009. http://www.elore.fi/arkisto/2_09/katsart_apo_2_09.pdf

Aspelin, Eliel 1890: Itkusta ja naurusta Kalevalassa. Valvoja 1: 1−18.

Asplund, Anneli 1981: Riimilliset kansanlaulut. Teoksessa Anneli Asplund ja Matti Hako (toim.), Kansanmusiikki, 64−124. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Asplund, Anneli 2006: Runonlaulusta rekilauluun – kansanlaulun murros. Teoksessa Anneli Asplund et al. (toim.), Suomen Musiikin Historia 8. Kansanmusiikki, 108−159. Werner Söderström, Helsinki.

Borenius, Aksel ja Krohn, Julius 1895: Elias Lönnrot. Kalevalan esityöt III. Lisiä Vanhaan Kalevalaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Castrén, Matthias Alexander 1850: Finsk Litteratur. Litteraturblad 1850, n. 2.

Clay, Jenny Strauss 1976: The Beginning of the Odyssey. The American Journal of Philology. Vol. 97, no. 4: 313-326.

Cygnaeus, Fredrik 1853: Afhandlingarna i populära ämnen. Andra häftet. J.C., Helsingfors.

DuBois, Thomas A. 1995: Finnish Folk Poetry and the Kalevala. Garland Publishing, Inc., New York and London.

DuBois, Thomas A. 2000: The Narrator’s Voice in Kalevala and Kalevipoeg. Oral Tradition 15(1): 126−144.

Eliade, Mircea 1957/2003: Pyhä ja profaani [Das Heilige und das Profane]. Suom. Teuvo Laitila. Loki-kirjat, Helsinki.

Enäjärvi-Haavio, Elsa 1935: Lyyrilliset laulut. Teoksessa Martti Haavio (toim.), Suomalaisen muinaisrunouden maailma, 112−175. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

Europaeus, D. E. D 1847: Pieni Runon-seppä. Helsingissä, Simeliuksen perilliset.

Europaeus, D. E. D 1852–53: Svenskt-Finskt Handlexicon. Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/europaeus_sanastot/europaeus_sanastot_coll_rdf.xml

Fewster, Derek 2006: Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. Studia Fennica Historica 11. Finnish Literature Society, Helsinki.

Fitzgerald, Kelly & Hämäläinen, Niina 2018: Individual aims, public purposes: Creation and access to tradition archives and vernacular publications in Finland and Ireland. Teoksessa Fredrik Skott, Lauri Harvilahti &Audun Kjus (eds.), Visions and Traditions. The production of Knowledge at the Tradition Archives, 178–204. FF Communications 315. Academia Scientiarum Fennica, Helsinki.

Foucault, Michel 1979: What Is an Author? Teoksessa Josué V. Harari (ed.), Textual Strategies: Perspectives in Post-Structuralist Criticism, 141−160. Cornell University Press, Ithaca.

Ganander, Christfried 1789/1984: Mythologia Fennica. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Ganander, Christfried 1787/1997: Nytt Finskt Lexicon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 676; Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen Julkaisuja 95. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Genetz, Arvid 1901: Kalevala. II. Selityksiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Gottlund, Carl Axel 1818−1821: Pieniä Runoja Suomen Poijille Ratoxi I−II. Uppsala.

Gottlund, Carl Axel 1843: En fråga i finsk litteratur. Helsingfors Tidningar 1843, nr 14.

Grimm, Jacob 1845/1865: Über das finnische epos. Teoksessa Kleinere Schriften. Zweiter Band. Abhandlungen zur Mythologie und Sittenkunde, 75–113. Ferd. Dümmlers Verlagsbuchhandlung, Berlin.

Grönstrand, Heidi 2005: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1019. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Haavio, Martti (toim.) 1935: Suomalaisen muinaisrunouden maailma. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

Haavio, Martti 1950: Väinämöinen. Suomalaisten runojen keskushahmo. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.

Haavio, Martti 1959: Karjalan jumalat. WSOY, Porvoo, Helsinki.

Hakamies, Pekka 1999: Ilmarinen ja kansanomaiset utopiat. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 79−92. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Harva, Uno 1948/2018: Suomalaisten muinaisusko. 2. uudistettu laitos. Kirjokansi 156. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Harvilahti, Lauri ja Rahimova, Elina 1999: Lieto Lemminkäinen – Seikkailunhaluinen rehvastelija vai myyttinen sankari? Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 97−115. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Hautala, Jouko 1954: Suomalainen kansanrunoudentutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 244. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Helenius, Carl 1838: Suomalainen ja Ruozalainen Sana-kirja. Åbo: Christ. Ludv. Hjelt, uppå eget förlag. http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/helenius/helenius_coll_rdf.xml

Hirvonen, Maija 2002: Salanimet ja nimimerkit. Teoksessa Rainer Knapas & Nils Erik Forsgord (toim.), Suomen kulttuurihistoria 2. Tunne ja tieto, 437−438. Tammi, Helsinki.

Hirvonen, Maija, Makkonen, Anna & Nybondas, Anna (toim.) 1981: 15 vuosikymmentä kirjallisia dokumentteja erään seuran historiasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Holmberg, Uno 1923: Metsän peitossa. Kalevalaseuran Vuosikirja 3: 16−60.

Honko, Lauri 1987: Kalevala: aitouden, tulkinnan ja identiteetin ongelmia. Teoksessa Lauri Honko (toim.), Kalevala ja maailman eepokset, 125−170. Kalevalaseuran vuosikirja 65. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Honko, Lauri 1999: Pitkän eepoksen laulaja. Teoksessa Kalevala 1835, viii−xx. Suomalaisen Kirjallisuuden Klassikoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Honko, Lauri 2000: Kalevalan viisi esitystä. Teoksessa Niina Roininen (toim.), Viimeinen Väinämöinen. Näkökulmia kansalliseepokseen, 10−37. Kirja-Aurora, Turku.

Honko, Lauri 2002: The Kalevala as performance. Teoksessa Lauri Honko (ed.), The Kalevala and the World's Traditional Epics, 13–25. Studia Fennica Folkloristica 12. Finnish Literature Society, Helsinki.

Honko, Lauri 2005: Lyhennetyn Kalevalan neljännen runon toimitusperiaatteet. Teoksessa Kalevala 1862. Lyhennetty laitos, 471−488. Suomalaisen Kirjallisuuden Klassikoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Hyvönen, Jouni 2001: Vanhan Kalevalan loitsujaksojen tekstualisointi. Lönnrotin toimitusstrategiat tutkimustradition jatkumolla. Elore 1/2001. http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_01/hyv101.html

Hyvönen, Jouni 2004: Lönnrotin eläytyminen kansanrunouden maailmaan. Teoksessa Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti & Senni Timonen (toim.), Kalevala ja laulettu runo, 299−339. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Hyvönen, Jouni 2008: Kalevala Elias Lönnrotin tieteellisenä projektina. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 330−359. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179, Tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Häggman, Kai 1994: Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Häkkinen, Kaisa 1994: Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. WSOY, Porvoo, Helsinki, Juva.

Häkkinen, Kaisa 2002: Elias Lönnrot kielimiehenä. Teoksessa Pekka Laaksonen & Ulla Piela (toim.), Lönnrotin hengessä, 123−135. Kalevalaseuran vuosikirja 81. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Hämäläinen, Niina 2012: Yhteinen perhe, jaetut tunteet. Lyyrisen kansanrunon tekstualisoinnin ja artikuloinnin tapoja Kalevalassa. Turun yliopisto, Turku.

Hämäläinen, Niina 2014: Why is Aino not described as a black maiden? Reflections on the textual presentations by Elias Lönnrot in the Kalevala and the Kanteletar. Journal of Finnish Studies. Vol. 18, no. 1: 91−129.

Hämäläinen, Niina 2016: Olin kukkana kotona. Naisen ja perheen kuva Kantelettaressa ja kansanrunoissa. Kasvatus & Aika 10(5) 1/2016: 23−41. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=755

Hämäläinen, Niina 2017: Väinämöinen on kylliksi antanut työtä. Vähäisiä lisiä. Blogi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://neba.finlit.fi/blogi/vainamoinen-on-kylliksi-antanut-tyota/#more-1671

Hökkä, Tuula 2000: Tunteen ja kielen poetiikat. Teoksessa Tuula Hökkä (toim.), Oi runous. Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä, 11−20. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 786. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Ihonen, Markku 1999: Keskustelu romaanista 1800-luvun puolivälissä. Teoksessa Yrjö Varpio & Liisi Huhtala (toim.), Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Suomen kirjallisuushistoria I, 278−283. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 724:1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Ilomäki, Henni 1990: “Tekeväin on meiän tetri”. Näkökulmia inkeriläisen morsiamen naiseuteen. Teoksessa Aili Nenola ja Senni Timonen (toim.), Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, 224−237. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Ilomäki, Henni 1998: The  Image  of Women  in  Ingrian Wedding Poetry. Teoksessa Satu Apo, Aili Nenola & Laura Stark Arola (eds.), Gender and Folklore. Perspectives on Finnish and Karelian Culture, 143−174. Studia Fennica Folkloristica 4. Finnish Literature Society, Helsinki.

Issakainen, Touko & Punttila, Matti 2003: Kalevala, kansanrunous ja kirjakieli. Virittäjä 2/2003: 226–245.

Itkonen, Terho 1957: Suomen kielen suksisanastoa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 254. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Jussila, Raimo 2009: Kalevalan sanakirja. Otava, Helsinki.

Järvinen, Irma-Riitta 1993: Kalevalan naishahmojen tulkintoja. Pirta 3/1993: 28−31.

Järvinen, Irma-Riitta 2010: Herkällä korvalla Aino-runosta.  Pirta 4/2010: 10−12.

Kajanto, Iiro 2000: Latina, kreikka ja klassinen humanismi Suomessa. Keskiajalta vuoteen 1828. Tietolipas 169. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Karkama, Pertti 2001: Kansakunnan asialla. Elias Lönnrot ja ajan aatteet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 843. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Karkama, Pertti 2008: Kalevala ja kansallisuusaate. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 124–169. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179, Tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1939: Vanhan Kalevalan kokoonpano I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 213. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1945: Vanhan Kalevalan kokoonpano II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 213. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1956: Elias Lönnrotin Kalevalan toinen painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 247. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1979: Lönnrot ja Kalevala. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 349. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1984: Elias Lönnrotin Kanteletar. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 386. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1987: Kalevala Lönnrotin runoelmana I. Tutkielmia ja kirjoituksia viiden vuosikymmenen ajalta. Snellman-instituutin julkaisuja 6. Kustannuskiila, Kuopio.

Kaukonen, Väinö 1988a: Kalevala Lönnrotin runoelmana II. Tosiasioita ja kuvitelmia. Snellman-instituutin julkaisuja 7. Kustannuskiila, Kuopio.

Kaukonen, Väinö 1988b: Europaeuksen osa Kalevalan laadinnassa. Teoksessa Matti Kuusi, Pekka Laaksonen ja Senni Timonen (toim.), D. E. D. Europaeus. Suurmies vai kummajainen, 65–81. Kalevalaseuran vuosikirja 67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1990: The Kalevala as Epic. Teoksessa Lauri Honko (ed.), Religion, Myth, and Folklore in the World’s Epics, 157–179. Mouton de Gruyter, Berlin, New York.

Knuuttila, Seppo 1981: Ei naurua jos ei huimia. Teoksessa Pekka Laaksonen (toim.), Pelit ja leikit, 44−53. Kalevalaseuran vuosikirja 61. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Knuuttila, Seppo 2008: Muita Kalevaloita − kuvitelmia ja kilpailijoita. Teoksessa  Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 382−399. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179, Tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Knuuttila, Seppo & Kupiainen, Tarja 2003: Haaveissa vainko oot mun? Kansanrunojen epätyydyttävät parisuhteet. Teoksessa Marianne Roivas & Risto Turunen (toim.), Mikä ero? Kaksikymmentä kirjoitusta yhteiskunnasta, kulttuurista ja sukupuolesta, 156−181. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Koivisto, Jouko 1990: Suomen murteiden refleksiivitaivutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 532. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Koivisto, Vesa 1995: Itämerensuomen refleksiivit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 622. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Koselleck, Reinhart 2006: Begriffsgeschichten. Studien zur Semantik und Pragmatik der politischen und sozialen Sprache. Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main.

Koskela Vasaru, Mervi 2014: Bjarmaland and Contacts in the Late-Prehistoric and Early-Medieval North. Teoksessa Joonas Ahola & Frog with Clive Tolley (eds.), Fibula, Fabula, Fact The Viking Age in Finland, 195−218. Studia Fennica Historica 18. Finnish Literature Society, Helsinki.

Krogerus, Tellervo 1999: Luonnottaret. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 131−134. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Krohn, Kaarle 1896: Kalevalan esityöt. Valvoja: 157−179 (eripainos).

Krohn, Kaarle 1903−1910: Kalevalan runojen historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Krohn, Kaarle 1927: Kalevalan erisnimistö. Teoksessa Saarimaa, E. A. 1927: Kalevalan selityksiä, 75−86. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Krohn, Julius 1888: Kalevalan toisinnot. Suomen kansallis-eepoksen ainekset järjestettyinä sisällyksen ja laulupaikkojen mukaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 70:2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Krohn, Julius 1908: Kalevala katsottuna kaunotieteen kannalta. Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag, Helsinki.

Kupiainen, Tarja 1999: Kyllikki – moderni nainen. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 148−156. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kupiainen, Tarja 2004: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 996. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kupiainen, Tarja 2010: Vellamon neito ja naisellinen halu. Teoksessa Seppo Knuuttila, Ulla Piela & Lotte Tarkka (toim.), Kalevalamittaisen runon tulkintoja, 173−183. Kalevalaseuran vuosikirja 89. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kuusi, Matti 1954: Sananlaskut ja puheenparret. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kuusi, Matti 1963: Suomen kirjallisuus I: Kirjoittamaton kirjallisuus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki & Otava.

Kuusi, Matti 1984: Viisikerroksinen Kalevala. Teoksessa Pekka Laaksonen (toim.), Lönnrotin aika, 54−66. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kuusi, Matti ja Timonen, Senni 1988: Suurmies? Kummajainen? Uhrilammas? Keskustelua Europaeuksen elämästä ja työstä. Teoksessa Matti Kuusi, Pekka Laaksonen & Senni Timonen (toim.), D. E. D. Europaeus – suurmies vai kummajainen, 23−50. Kalevalaseuran vuosikirja 67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lappalainen, Päivi 1999: ”Äiti-ilon himo”. Naiset ja kansakunnan rakentuminen 1800-luvulla. Teoksessa Tero Koistinen, Piret Kruuspere, Erkki Sevänen & Risto Turunen (toim.), Kaksi tietä nykyisyyteen. Tutkimuksia kirjallisuuden, kansallisuuden ja kansallisten liikkeiden suhteista Suomessa ja Virossa, 106−129. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 755. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lauerma, Petri 2004: Aluemurre vai murteiden yhdistelmä? Teoksessa Katja Huumo, Lea Laitinen, Outi Paloposki (toim.), Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla, 136–176. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 979. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Launis, Kati 2005: Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1029. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lehtonen, M. S. Tuomas 2016: Pious Hymns and Devil’s Music. Teoksessa Tuomas M. S. Lehtonen & Linda Kaljundi (eds.), Re-forming texts, music, and church art in the Early Modern North, 179–216. Amsterdam University Press, Amsterdam.

Lehtinen, Marja 1999: Kirjallisuuden käsite ja kirjallisuusinstituution eriytyminen. Teoksessa Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala (toim.), Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Suomen kirjallisuushistoria 1, 196−206. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 724 : 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Leskinen, Heikki 1972: Kalevalaiset optatiivimme. Virittäjä 4/1972: 398–408.

Liikanen, Ilkka 2003: Kansa. Teoksessa Matti Hyvärinen et al. (toim.), Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria, 257–308. Vastapaino, Tampere.

Lönnrot, Elias 1848: Om den nya arbete varande Kalevala edition. Litteraturblad 1848, nro 12.

Lönnrot, Elias 1849: Anmärkningar till den nya Kalevala upplagan. Litteraturblad 1849: nro 1.

Lyytikäinen, Pirjo 2005: Lajit ja kansallisen kirjoittaminen. Pirjo Lyytikäinen, Jyrki Nummi & Päivi Koivisto (toim.), Lajit yli rajojen. Suomalaisen kirjallisuuden lajeista, 24−65. Tietolipas 207. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Nenola, Aili 2002: Inkerin itkuvirret. Ingrian Laments. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 735. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

NESK = Häkkinen, Kaisa 2004: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.

Niemi, A. R. 1898: Kalevalan kokoonpano I. Runokokous Väinämöisestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Niemi, A. R. (toim.) 1902: Elias Lönnrotin matkat 1−2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 98. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Niemi, A. R. (toim.) 1910: Kalevalan selityksiä (eri tutkijain avustamana). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia. 126 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Niemi, A. R. 1915−1916: Asia- ja sanaselityksiä. Teoksessa Aukusti Robert Niemi (toim.), Kalevalan selityksiä, 1−167. Toinen, uudistettu laitos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Niemi, A. R. 1921: Uuden Kalevalan toimitusajoilta. Kalevalaseuran vuosikirja 1: 12−30. Otava, Helsinki.

Niemi, A. R. 1925: Vellamon neidon onginta. Kalevalaseuran vuosikirja 5: 48−81. Porvoo, Helsinki.

Nikkilä, Eino 1966: Suksen tarina. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.

Nirvi, R. E. 1982: Petojen nimitykset kosinta- ja hääsanastossa. Suomi 123:3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Oergel, Maike 2006: Culture and Identity. Historicity in German Literature and Thought 1770−1815. De Gruyter, Berlin and New York.

Paunonen, Heikki 1993: Suomen mieli - oikea kieli. Virittäjä 1/1993: 81–88.

Piela, Ulla 1999: Aino-myytti. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 118−130. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Piela, Ulla 2004: Juhana Kainulainen, Elias Lönnrotin ensimmäinen laulaja. Teoksessa Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti & Senni Timonen (toim.), Kalevala ja laulettu runo, 117−156. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Pulkkinen, Paavo 1986: Kalevala kirjasuomen sanaston lähteenä. Virittäjä 3/1986: 278–305.

Pääkkönen, Irmeli 1994: Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen kehittäjänä. Suomi 172. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Rantala, Heli 2013: Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa. Turun yliopisto, Turku.

Rantanen, Päivi 1997: Suolatut säkeet – Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 690. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Raussi, Elias 1966: Virolahden kansanelämää 1840-luvulla. Toim. Sulo Haltsonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 280. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Relander, Oskar 1894: Kuvakielesta vanhemmassa suomalaisessa lyyrillisessä kansanrunoudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Relander, Oskar 1929a: Alku-Kanteletar. Elias Lönnrotin käsikirjoituksen mukaan painosta julkaissut O. Relander. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 179. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Relander, Oskar 1929b: Alku-Kantelettaren korjaukset ja lisäykset. Elias Lönnrotin käsikirjoituksen mukaan painosta julkaissut O. Relander. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 181. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Renvall, Gustaf 1826: Suomalainen Sana-Kirja. Lexicon linguae Finnicae, cum interpretatione duplici, coposiore Latina, breviore Germanica. Aboae: typis Frenckellianis. http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/renvall/renvall_coll_rdf.xml

Runeberg, Johan Ludvig 1835: Nionde Runon i Kalevala. Helsingfors Morgonblad 1835: nrot 91, 92, 93.

Ruoppila, Veikko 1964: Karjalaisia sanoja Vanhassa Kalevalassa. Virittäjä 1/1964: 18–39.

Ruoppila, Veikko 1967: Kalevala ja kansankieli. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Saarelainen, Juhana 2014: Becoming of a Memory Box: Kalevala. Sung Poetry, Printed Word and National Identity. Teoksessa Heta Aali, Anna-Leena Perämäki, Cathleen Sarti (eds.), Memory Boxes. An Experimental Approach to Cultural Transfer in History, 1500-2000, 155–175. Transcript, Bielefeld.

Saarelainen, Juhana 2015: Elias Lönnrot ja unelma kielestä. Historiallisuus ja kansanrunouden siirtäminen menneisyydestä tulevaisuuteen 1800-luvulla. Teoksessa Pertti Grönholm & Heli Paalumäki (toim.), Kaipaava moderni – Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvulle, 101–138. Historia Mirabilis 11. Turun historiallinen yhdistys, Turku.

Saarelainen, Juhana 2016: Kalevala and the Cartography of Poetry and Knowledge. Teoksessa Hannu Salmi, Asko Nivala, Jukka Sarjala (eds.), Travelling Notions of Culture in Early Nineteenth-Century Europe, 113–132. Routledge, New York.

Saariluoma, Liisa 2006: Herderin kulttuurintutkimuksen menetelmät. Teoksessa Sakari Ollitervo ja Kari Immonen (toim.), Herder, Suomi, Eurooppa, 188–215. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1060. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Saarimaa, E. A. 1927: Kalevalan selityksiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 166. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Saarinen, Jukka 2018: Runolaulun poetiikka. Säe, syntaksi ja parallelismi Arhippa Perttusen runoissa. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Sarajas, Annamari 1984: Snellman ja Kalevala. Teoksessa Pekka Laaksonen (toim.), Lönnrotin aika, 37−45. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Sawin, Patricia 1990: Kalevalan naishahmot Lönnrotin hengentuotteina (suom. Lotte Tarkka). Teoksessa Aili Nenola ja Senni Timonen (toim.), Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, 45−65. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Sihvo, Hannes 1972: Kalevalaromantiikkaa nimistössä. Teoksessa Hannes Sihvo (toim.), Nimikirja, 399–412. Kalevalaseuran vuosikirja 52. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

Siikala, Anna-Leena 1999: Väinämöinen − Poliittinen johtajuus ja myyttinen ajattelu. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 42−55. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 2002: The Singer Ideal and the Enrichment of Poetic Culture. Why Did the Ingredients for the Kalevala Come from Viena Karelia? Teoksessa Lauri Honko (ed.), The Kalevala and the World’s Traditional Epics, 26–43. Studia Fennica Folkloristica 12. Finnish Literature Society, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 2008: Kalevala myyttisenä historiana. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 296–329. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179, tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 2012: Itämerensuomalaisten mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Toimituksia 1388, Tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

SMS = Suomen murteiden sanakirja [online-tietokanta]. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki. [viitattu 5.12.2018]. Päivitetään jatkuvasti. http://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_ murteiden_sanakirja

Snow, Malinda 1976: The Origins of Defoe's First-Person Narrative Technique: An Overlooked Aspect of the Rise of the Novel. The Journal of Narrative Technique. Vol. 6, no. 3: 175–187.

SPK = Suomalainen paikannimikirja. Paikkala, Sirkka & al. (toim.). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2007.

SSA1 = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1 A–K. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 1992.

SSA2 = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 2 L–P. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 1995.

Steinby, Liisa 2009: The Rehabilitation of Myth: Enlightenment and Romanticism in Johann Gottfried Herder’s Vom Geist der Ebräischen Poesie. Sjuttonhundratal. Nordic Yearbook for Eighteenth-Century Studies. Vol. 6: 54–79.

Stenius, Henrik 2008: Kalevala ja kansalaisuus. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 222. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179, tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Sulkunen, Irma 2004: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: 1831–1892. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 952. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran katselmukset. 2.5.1849.

Tarkiainen, Viljo 1911: Aino ja muut Kalevalan naiset. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

Tarkka, Lotte 1990: Tuonpuoleiset, tämänilmanen ja sukupuoli. Raja vienankarjalaisessa kansanrunoudessa. Teoksessa Aili Nenola ja Senni Timonen (toim.), Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, 238−259. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tarkka, Lotte 1998: Natalist’ on nakru tehty − nauru ja lempi vienankarjalaisessa mieronvirressä. Teoksessa Jyrki Pöysä ja Anna-Leena Siikala (toim.), Amor, genus & familia. Kirjoituksia kansanperinteestä, 17−55. Tietolipas 158. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tarkka, Lotte 2005: Rajarahvaan laulu: Tutkimus Vuokkiniemen kalevalamittaisesta runokulttuurista 1821−1921. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1033. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tarkka, Lotte 2010: Lajisiirtymiä kalevalamittaisessa runossa. Kuivajärven Moarien tapaus. Teoksessa Seppo Knuuttila, Ulla Piela & Lotte Tarkka (toim.), Kalevalamittaisen runon tulkintoja, 13−34. Kalevalaseuran vuosikirja 89.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tarkka, Lotte ja Hämäläinen, Niina 2018: #Aino. Väärinkäsitys kolmessa näytöksessä. Vähäisiä lisiä. Blogi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://neba.finlit.fi/blogi/aino-vaarinkasitys-kolmessa-naytoksessa/

Tengström, Robert 1844: Finska folket, såsom det skildras i Kalevala. Joukahainen. Andra Häftet, 122−144. Wasenius, Helsingfors.

Tengström, Robert 1845: Teckningar från den fosterländska vitterheten område. Fosterländskt Album II: 111−189.

Timonen, Senni 2004a: Lemminkäisen äiti. Näkökulmia Lönnrotin tulkintaan. Teoksessa Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti & Senni Timonen (toim.), Kalevala ja laulettu runo, 83−113. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Timonen, Senni 2004b: Minä, tila, tunne: Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 963. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Timonen, Senni 2008: Elias Lönnrot ja runonlaulaja. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria, 2−27. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1179, Tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Timonen, Senni ja Laaksonen, Pekka 2005: Ihmisen ja eläimen liian läheisistä suhteista. Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela (toim.), Kansanetiikkaa. Käsityksiä hyvästä ja pahasta, 200−227. Kalevalaseuran vuosikirja 84. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Toews, John Edward 2008: Becoming Historical. Cultural Reformation and Public Memory in Early Nineteenth-Century Berlin. Cambridge University Press, Cambridge.

Topelius, Zacharias 1822–1831: Suomen kansan wanhoja runoja ynnä myös nykysempiä lauluja, I–V. Frenckellin ja Pojan tykönä, Turussa.

Turunen, Aimo 1979: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Lappeenranta.

Vakimo, Sinikka 1999: Louhi – sopimaton nainen. Teoksessa Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Tarja Kupiainen (toim.), Kalevalan hyvät ja hävyttömät, 56−74. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 746. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Viholainen, Aila 2009: Vellamon kanssa ongella − eli kuinka merenneitoa kansalliseksi kuvitellaan. Elore 2/2009: 1−33. http://www.elore.fi/arkisto/2_09/art_viholainen_2_09.pdf

Wilson, William A. 1976: Folklore and Nationalism in Modern Finland. Indiana University Press, Bloomington and London.