Kolmaskymmenesensimmäinen runo

Untamo nostaa sodan veljeänsä Kalervoa vasten, kaataa Kalervon joukkonensa, ettei jää kun yksi raskas vaimonpuoli koko su'usta jälille; vaimon viepi kanssansa, ja sille syntyy Untamolassa poika Kullervo 1–82. Kullervo jo kätkyessä miettii kostoa Untamolle, ja Untamo kokee monella tavalla surmata häntä; ei saa henkeä pois 83–202. Suuremmaksi kasvettuansa turmelee Kullervo kaikki työnsä ja Untamo tuskissansa myöpi hänen Ilmariselle orjaksi 203–374.
Kalevalan 1849 ensimmäinen painos
Transkriptio
Kommentaarit ja käsikirjoitus

Yhdesneljättä Runo.

Kasvatti emoäiti kanojakana : lapsi Katso lisääKana monesti neidon metafora runoissa (myös alli, sorsa, sotka, pyy). Myös morsiamesta.,
Suuren joukon joutseniajoutsen : (tilapäisesti) lapsi,
Kanat aialle asetti,
Joutsenet joelle saattoi;
Tuli kokkokotka Katso lisääKokko eli kotka on myyttinen lintu ja edustaa Ukkosen jumalan lintua monissa pohjoisen Euraasian pyyntikulttuureissa (Siikala 2012: 345)., niin kohottikohottaa : nostaa ilmaan,
Tuli haukka, niin hajottihajottaa : ajaa levälleen,
Siipi-lintu, niin sirottisirottaa : lennättää sinne tänne, hajottaa, levittää,
Yhen kantoi Karjalahan, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 8−10: "Karjala niin tässä kuin muuallaki mainitaan eri paikkana" (Lna 121).
Toisen vei Wenäjän maalle,
10. Kolmannen kotihin heittiheittää : jättää olemaan, antaa olla Katso lisääVrt. sanan muut merkitykset Kalevalassa: viskata, nakata (14:448); riisua, ottaa pois päältään (32:99); laskea, pudottaa (48:91); lyödä, iskeä (3:75); jättää kesken, jättää johonkin olotilaan (19:32; 26:233); jättää oman onnensa nojaan, hylätä (38:317); jättää kokonaan, lopettaa (50:537) (Jussila 2009)..

Minkä vei Wenäehelle,
Siitä kasvoi kaupanmiesikauppias,
Minkä kantoi Karjalahan,
Siitä se KalervoKullervon isä ja Untamon veli, veljesviharunojen päähahmoja kasvoi;
Kunkapakenetpä, minkäpä kotihin heitti,
Se sikesi UntamoinenUntamo, Kalervon veli ja murhaaja, Kullervon vastustaja; veljesviharunojen päähahmoja Katso lisääKalervon veljeä tarkoittavan Untamoinen-nimen rinnakkaismuotoja ovat Untamo ja Unto (Niemi 1910: 259).

Vrt. Untamo-nimen toinen tarkoite Kalevalassa: maan alla vainajana nukkuva suuri tietäjä, Antero Vipunen (5:17, 21; 16:205) (Turunen 1979; Jussila 2009).

Isoniso : isä päiviksi pahoiksi,
Emon mieli-murtehiksimielimurre : suru, masennus, harmi.

Untamoinen verkot laski
20. Kalervon kalavetehen;
Kalervoinen verkot katsoi,
Kalat konttihinkontti : tuohisuikaleista kudottu selkälaukku kokosi;
Untamo utalanopea, kiivas; viekas miesimies
Sepä suuttui ja vihastui,
Teki soan sormistansa, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 25 ja 26: "Ei voinut sormiaan ja kämmenpäitään hillitä" (Lna 121).
Kämmenpäistänsä keräjätoikeuden istunto, käräjät Katso lisääKeräjät-sana tarkoittaa vapaiden miesten pitämää kokousta, jossa muinaissuomalaiset ja -germaanit päättivät yhteisöjensä asioista. Arkeologisten löytöjen, varhaisen historiallisen tiedon ja paikannimien perusteella käräjät pidettiin tavallisesti taivasalla. Kokouksissa laadittiin lait, päätettiin sodasta ja rauhasta sekä ratkaistiin siviili- ja rikosoikeudellisia asioita jo ennen historiallista aikaa. (Turunen 1979.),
Toran nosti totkusiltatotkuset : kalan perkaamisjätteet,
Artinartti : riita, jupakka ahven-maimasiltaahvenmaimanen : ahvenen poikanen.

Torelivat, tappelivat,
30. Eikä voita toinen toista;
Minkä toistansa tokasitokasta : tökkäistä; lausahtaa harkitsematta, töksäyttää,
Sen sai itse vastahansa.

Jopa tuosta toisen kerran,
Kahen, kolmen päivän päästä
Kalervoinen kauran kylvi
Untamon tuvan ta'aksi. Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 36: "Untamon rajojen sisälle, lähelle Untamon taloa" (Lna 121).

UntamolanUntamola : Untamon talo, asuinpaikka Katso lisääLönnrot on itse sovittanut Untamola-nimen Kalevalan säkeisiin, ks. myös 15:576; 36:236 (Genetz 1901: 173; Turunen 1979). uljas uuhi
Söi Kalervon kaura-kylvönkaurakylvö : kasvava kauranoras, taimikko;

Kalervoisen kärtsääkäinen, vihainen, rähisevä koira
40. Repi uuhen Untamolta.

Untamo uhittelevi
Kalervolle veljellensä,
Surmata su'un Kalervon,
Lyöä suuret, lyöä pienet,
Koko kansan kollahellakollaella : lyödä kuoliaaksi, hävittää, kolhia,
Tuvat polttoa poroksi. Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 46: "Voitetulle viholliselle silloin tehtiin kaikenlaista armottomuutta, talot poltettiin j. n. e." (Lna 121).

Laittoi miehet miekka vyölle,
Urohoturos : mies, miehinen mies ase kätehen,
Pojat pienet piikkipiikki : pistoase, tikari, pieni miekka vyölle,
50. Kaunotkauno : komea nuorukainen; tyttö, neito Katso lisääLönnrot kommentoi sanaa: "'Kaunot', mitenkä selitettävä? = kauniit, komeat pojat, nuorukaiset? = kaunoiset lapset? Aseesta, kassarasta, päättäin, luulisi lapsia tarkoitettavan, miltei tyttöjä? Kaunot = tytöt, neidot, sillä ne juuri olivat kassaraan tottuneet, kun kaskea hakattaissa saivat kassaroimisen työksensä. Sentähden Karjalassa vieläki, kun tytär miehelle lähtee, aina annetaan kassara myötänsä." (Lna 123.)

Vrt. kauno hellittelysanana Kalevalassa sulhasesta (23:134, 246, 648 ym.), mielitietystä (23:486) ja neidosta (18:399). Vrt. myös sanan muut merkitykset eepoksessa: koriste (18:364); kaunistus, kunnia (46:94). (Turunen 1979.)

Karjalan kielessä kauno(i) substantiivina 'koristus, koriste; korea vaate' ja adjektiivina 'kaunis' (KKS).
kassarakaskiviljelyssä käytetty työkalu Katso lisääKoukkumaisesta terästä ja varsiosasta koostuvaa kassaraa käytettiin pensaiden ja oksien katkomiseen, mutta se näyttää lisäksi toimineen joissakin tapauksissa myös sota-aseena (Turunen 1979). olalle;

Läksi suurehen sotahan
Vasten veljeä omoa.

Kalervoisen kaunis minjäminiä
Istui ikkunan lähellä,
Katsoi ulos ikkunasta,
Sanan virkkoivirkkoa : puhua, sanoa, kertoa, noin nimesinimetä : lausua, sanoa painokkaasti:
"Onko tuo savu sakea, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 57−60: "Runo kuvallisesti vertaa suuren sotajoukon savuun tahi sumuun, joka tav. peittää isomman alan maata" (Lna 121).
Vai onpi pimeä pilvi
Noien peltojen perillä,
60. Kujankuja : rinnakkain kulkevien aitojen tai vierekkäisten rakennusten välissä sijaitseva tie Katso lisääVrt. sanan toinen merkitys Kalevalassa: karjasuoja (21:405; 22:373; 23:149 ym.) (Turunen 1979). uuen ulkopäässä?"

Ei ollut umesumu, usva, tihkusade umakkapilvinen, sumuinen,
Eikäpä savu sakea,
Ne oli Untamon urohot,
Tulla suorivattulla suoria : tehdä tuloa sotahan.

Tuli Untamon urohot,
Saivatsaada : tulla, saapua miehet miekka vyöllä,
Kaatoivat Kalervon joukon,
Su'un suuren surmasivat,
Talon polttivat poroksi,
70. Tasoittivat tantereksi.

Jäi yksi Kalervon impinainen, neito Katso lisääRunoissa impi neidon synonyymi: "Mitä itket impi rukka, / impi rukka, neito nuori" (SKVR I2 1164). Vrt. myös loitsuissa: "Neiti kosken korvallin[en], / Impi virran vierell[inen]" (SKVR I4 817; myös I4 836, I4 905, I4 1126; VII5 4596). Suomen sanan vastineita ovat karjalan impi ja eteläviron impe', mutta kaikissa kielissä sanat ovat lähinnä runokielen aineksia (NESK).
Kera vatsan vaivaloisenraskaan vatsan kanssa, raskaana,
Senpä Untamon urohot
Veivät kanssansa kotihin
Pirtin pienen pyyhkiäksi, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 75 ja 76: "Orjan tavallisille töille s. o. orjuuteen" (Lna 121).
Lattian lakaisiaksi.

Oli aikoa vähäisen,
Syntyi pieni poikalapsi
Emollen osattomalleosaton : kovaosainen, onneton, kurja;
80. Miksi tuo nimitetähän?
Emo kutsui KullervoksiKullervo : Kalervon poika, kostonhimoinen ja kovan kohtalon kokeva Kalevalan keskushahmo Katso lisääKullervo on Kalevalan traagisen Kullervo-runoston (runot 31−36) päähahmo, josta tulee kurjan kohtalon seurauksena pahainen orja. Lönnrotin tarkoituksena näyttää olleen synkän murhenäytelmän luominen, jossa Kalervon ja Untamon välinen vähäinen riita johtaa molempien veljesten perheiden tuhoon (Kaukonen 1956: 486−492).,
Untamo sotijaloksi. Katso lisääLönnrot kommentoi Lyhennetyn Kalevalan säettä 54 (tässä 82): "Sanoi pilkalla sotijaloksi, kun Kalervon koko sotaväki nyt oli siihen poikaan supistunut" (Lönnrot 1862/2005). Lönnrot toimitti Lyhennetyn Kalevalan koulujen tarpeisiin, ja sen säkeet eroavat siksi aikaisemmasta.

Sana sotijalo merkitsee sotasankaria (Jussila 2009).

Pantihinpa poika pieni,
Orpolapsi laitettihin
Tuutuhuntuutu : kehto, lapsen vuode tutajamahantutajaa : keinua Katso lisääVrt. sanan toinen merkitys Kalevalassa: vapista, täristä (24:508) (Turunen 1979).,
Kätkyehen liekkumahanliekkua : heilua, keinua Katso lisääLiekkua-verbi esiintyy esimerkiksi suomen kaakkoismurteissa ja inkeroisessa merkityksessä 'keinua, heilua' ja karjalassa merkityksessä 'keinua, kiikkua; keikkua, liikkua' (SSA2 s.v. liekkua)..

Liekkui lapsi kätkyessä,
Lapsi liekkui, tukka löyhkilöyhkiä : lepattaa, liehua,
Liekkui päivän, liekkui toisen;
90. Jopa kohta kolmantena
Kun tuo poika potkaisihepotkaista, refl. potkaisihe : potkaisi itsensä, ponkaisi,
Potkaisihe, ponnistiheponnistaa, refl. ponnistihe : ponnistautui,
Katkaisi kapalovyönsäkapalovyö : kangaskaistale, johon pikkulapsi kiedottiin,
Pääsi päälle peittehensä,
Särki liekun lehmuksisen, Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 95: "Lehmuspuuta käytettiin kapineiksi, joita tahdottiin sievemmän näköisiksi" (Lna 121).

Sana liekku tarkoittaa lapsen vuodetta, kehtoa (Turunen 1979; Jussila 2009).

Kaikki riepunsa revittirevittää : repiä rikki, kiskoa irti, hajottaa.

Nähtihin hyvä tulevan,
Keksittihin kelpoavan;
Untamola vuottelevivuotella : odotella
100. Tätä tästä kasvavaksi,
Mieltyväksimieltyä : viisastua, saada järkeä Katso lisääVrt. sanan muut merkitykset Kalevalassa: ihastua, kiintyä (10:84); suostua, leppyä (46:473) (Jussilla 2009)., miestyväksimiestyä : kasvaa mieheksi, miehistyä Katso lisääVrt. sanan toinen merkitys Kalevalassa: suostua, tulla suosiolliseksi (14:31) (Turunen 1979; Jussila 2009).,
Oikein urostuvaksiurostua : kasvaa mieheksi, miehistyä,
Saavaksisaada : tulla joksikin, valmistua, kasvaa, varttua sataisensatainen : sadan rahan arvoinen, arvokas, kallis orjanorja : omaisuutta oleva ihminen; palkkalainen, palvelija Katso lisääOrja on Kalevalassa toisen ihmisen omaisuutta, joka voidaan ostaa, myydä ja ryöstääkin. Kalevalan antama kuva orjien elämästä ja asemasta rajoittuu runojen, sananlaskujen ja arvoitusten antamiin hajanaisiin tietoihin. Sammon taonnassa orjat ovat lietsojia (10:311−373), muualla he hoitavat hevosia (esim. 18:379−390) tai suorittavat talousaskareita orjapiikoina (esim. 24:147−150). Orjan elämä on usein synkkää ja onnetonta; tästä kielii Kullervon karu kohtalo. (Turunen 1979.)

Karjalan kielessä orja 'palkollinen, orja; rutiköyhä, kerjäläinen' (KKS).
,

Tuhantisentuhantinen : tuhannen rahan arvoinen, kallisarvoinen turpuvaksiturpua : kasvaa, varttua.

Kasvoi kuuta kaksi, kolme,
Jopa kuuna kolmantena
Poika polven korkeuisna
Alkoi itse arvaella: Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 108–112: "Untamoisen pelon runo kääntää lapsen mietteeksi; mahlat s. o. kyynelet" (Lna 121).
"Kunpa saisin suuremmaksi,
110. Vahvistuisin varreltani,
Kostaisin isoni kohlutkohlu : kolhaisu, isku,
Maksaisin emoni mahlatmahla : kyynel."

Saipa kuulla Untamoinen,
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Tästä saa sukuni surma,
Tästä kasvavi Kalervo."

Urohot ajattelevat,
Akat kaikki arvelevat,
Minne poika pantanehe, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 119 ja 120: "Raakamielisimmätkin ihmiset usein kavahtavat suoraan surmata sitä, jota vihaavat, jonka tähden laittavat hänen muulla tavalla vaaraan" (Lna 121).
120. Kunneminne surma saattanehesaada : panna, laittaa Katso lisääLönnrot on korjannut sanan muotoon saatanehe luennoilla käyttämäänsä Kalevalan toisen painoksen kappaleeseen (Lna 39)..

Pannahanpa puolikkohonpuolikko : tynnyri, puuastia Katso lisääPuoli-sanan johdos puolikko on tarkoittanut suomen murteissa puolen tynnyrin astiamittaa, kaljatynnyriä, isoa puuastiaa (SSA2 s.v. puolikko).,
Työnnetähän tynnyrihin,
Siitä vieähän vetehen,
Lasketahan lainehesen.

Käyähänpä katsomahan
Kahen, kolmen yön perästä,
Joko on hukkunut vetehen,
Kuollut poika puolikkohon.

Ei ole hukkunut vetehen,
130. Kuollut poika puolikkohon,
Poika oli pääsnyt puolikosta,
Istui aaltojen selässä,
Vapa vaskinen käessä,
Siima silkkinen perässä,
Onkivi meren kaloja,
Merivettä mittoavi:
Melkein meressä vettä,
Kun on kaksi kauhallista,
Oisko oikein mitata,
140. Osa kolmatta tulisi.

Untamo ajattelevi:
"Mihin poika pantanehe,
Kunne tuo tuhottanehe,
Kustamistä surma saatanehe?"

Käski orjansa kerätä
Koivuja kovia puita, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 146−148: "Kaikenlaisia hyvin palavia puuaineita" (Lna 121).
Honkia sata-havujasatahavu : oksiltaan tiheä, runsashavuinen,
Tiettäviätiettävä : tarkoitukseen sopiva, tietynlaatuinen tervaksiatervas : pihkainen, tervaa sisältävä puuaines
Yhen pojan polttimeksipoltin : polttoaines,
150. Kullervon kaottimeksikadotin : surmaamiseen käytetty väline, keino tai aines.

Koottihin, keräeltihin
Koivuja kovia puita,
Honkia sata-havuja,
Tiettäviä tervaksia,
Tuohia tuhat rekeä,
Sata syltäsyli : vanha pituusmitta, levitettyjen käsivarsien sormenpäiden väli Katso lisääSyltä vanhana pituusmittana vastaa 1,78 eli noin 2 metriä. Syli voi tarkoittaa myös vanhaa halkomittaa, jolloin sitä vastaa 4 kuutiometriä. saarnipuita;
Tuli puihin tuiskattihintuiskata : tuikata, sytyttää, väläyttää
Roviohon roiskattihinroiskata : viskata, paiskata,
Siihen poika paiskattihin,
160. Keskelle tulen palavan.

Paloi päivän, tuosta toisen,
Paloi päivän kolmannenki,
Käytihin katsastamahan:
Poik' oli porossaporo : tuhka Katso lisääVrt. Kalevalassa poro kesystä peurasta (3:168; 13:77) ja pesuaineena käytetystä tuhkalipeästä (18:299) (Jussila 2009). polvin,
Kypenissäkyven : kipinä, tuhkahöytyvä kyynäsvarsin,
Hiilikoukkunenhiilloksen kohentamiseen käytetty väline käessä,
Millä tulta kiihottavikiihottaa : kohentaa, kasvattaa,
Hiiliä kokoelevi
Katomattakatoa : kadota karvankana,
170. Kutrisenkutrinen : hius kähertymättä.

Untamo äitteleikseäitellä, refl. äitteleikse : kiukuttelee, äkäilee, lausuu vihoissaan:
"Mihin poika pantanehe,
Kunne tuo tuhottanehe,
Surma tuolle saatanehe?"
Poika puuhun hirtetähän,
Tammehen Katso lisääTammi on kansanrunoudessa maailmanpuun variantti ja kuuluu vanhakantaisiin kosmisiin elementteihin; vrt. tammea harvinaisempi maailmanpuun versio saarni. Tammi ja maailmanpatsaana pidetty sammas esiintyvät runoissa vaihdellen samoissa kohdissa ja viittaavat kosmisen keskuksen tärkeimpään merkkiin. (Siikala 2012: 184−185.) ripustetahan.

Kului yötä kaksi, kolme,
Saman verran päiviäki,
Untamo ajattelevi:
180. "Aik' on käyä katsomahan,
Joko Kullervo katosi,
Kuoli poika hirsipuuhun."

Laittoi orjan katsomahan,
Orja toi saman takaisin:
"Ei ole Kullervo kaonnut,
Kuollut poika hirsipuuhun;
Poika puuta kirjoittavi, Katso lisääLönnrot kommentoi Lyhennetyn Kalevalan säkeitä 109−114 (tässä 187−192): "Piirusteli tammeen kuvia sotahaluisen mielensä osotteeksi" (Lönnrot 1862/2005). Lönnrot toimitti Lyhennetyn Kalevalan koulujen tarpeisiin, ja sen säkeet eroavat siksi aikaisemmasta.

Sana kirjoittaa 'piirtää, piirustaa'. Vrt. sanan toinen merkitys Kalevalassa: koristella ompelein (25:584). (Turunen 1979.)

Pieni piikkonenpiikkonen : piikki, puikko, naula käessä,
Koko puu kuvia täynnä,
190. Täynnä tammi kirjoitustakirjoitus : piirustus, kuva,

Siinä miehet, siinä miekat,
Siinä keihä'ät sivulla."

Mitäs auttiauttaa : tulla neuvoksi, tepsiä Untamoisen
Tuon pojan katalan kanssa;
Kuinka surmat suorittelisuoritella : laitella (valmiiksi),
Kuinka kuolemat sukesisueta : luoda, synnyttää, valmistaa, tuottaa Katso lisääVrt. sanan muut merkitykset Kalevalassa: muodostaa, rakentaa (3:228, 248; 15:378); muodostua, varttua (9:276; 30:255) (Turunen 1979).,
Poika ei puutu surman suuhun, Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 197: "Surma eläväksi olennoksi kuvattuna" (Lna 121).

Lönnrot on yleensä katsonut surman personoiduksi olennoksi, kun se esiintyy Kalman, paholaisen, Lemmon tai taudin yhteydessä; sana on tällöin kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Kansanuskomuksissa kuolema ja tauti käsitettiin ihmisen ulkopuolella oleviksi, vaaniviksi olennoiksi. (Turunen 1979.)

Karjalan kielessä surma 'kuolema, surma' (myös personoituna olentona) (KKS).

Sana puuttua 'joutua johonkin' (Jussila 2009).

Eikä kuole kuitenkana.

Piti viimeinki väsyä
200. Suorimastasuoria : hankkia, valmistella surmiansa,
Kasvatella Kullervoinen,
Orja poikana omana.

Sanoi Untamo sanansa,
Itse virkki, noin nimesi:
"Kun elänet kaunihisti, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 205−206: "Lausesanain arvelotapa osottaa, kuinka vähä Untamolla oli toivoa Kn kauniista elämisestä" (Lna 121).
Aina siivollakunnolla, siivosti asunet,
Saat olla talossa tässä,
Orjan töitä toimitella,
Palkka pannahanpanna : määrätä; sopia jälestäjälkikäteen, myöhemmin,
210. Ansiostaansio : aikaansaannos, työn arvo arvatahanarvata : arvioida,
Vyöhytvyö vyöllesi korea,
Tahi korvalle kolahuskolahdus : isku, läimäys."

Kun oli Kullervo kohonnutkohota : kasvaa, varttua,
Saanut vartta vaaksanvaaksa : pituusmitta, peukalon ja etusormen väli kämmenen ollessa levitettynä Katso lisääVaaksa on pituudeltaan noin 20−25 cm. verran,
Tuopa työlle työnnetähän,
Raaolleraato : ruumiillinen työ, askare Katso lisääVrt. sanan toinen merkitys Kalevalassa: ruumis (30:386) (Turunen 1979; Jussila 2009). rakennetahanrakentaa : panna tekemään, määrätä
Lapsen pienen katsontahan,
Sormipienensormipieni : pienisorminen souantahansoudanta : kehdon keinuttaminen:
"Katso lasta kaunihisti, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 219−222: "Varotussanat Kullervoiselle" (Lna 121).
220. Syötä lasta, syö itseki,
Rievut virrassa viruta,
Pese pienet vaattehuisetvaattehuinen : pienikokoinen vaate!"

Katsoi lasta päivän, kaksi,
Käen katkoi, silmän kaivoi, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 224−228: "Runollinen suurennus. Kullervo huolettomalla hoidollaan antoi lapsen kätensä taittaa, sen silmät kipeytyä ja suutuksissaan viimein hävitti koko kätkyen riepuinensa, joita enää ei tarvittu." (Lna 121.)
Siitä kohta kolmannella
Lapsen tauilla tapatti,
Rievut viskoi virran vieä,
Kätkyen tulella poltti.

Untamo ajattelevi:
230. "Ei tämä tähän sopiva Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 230: "Merkittävä on, että U. ei suuttunut pahemmin; melkein vetää syyn itsensä päälle, kun oli Kn niin sopimattomaan työhön asettanut" (Lna 121).
Lapsen pienen katsontahan,
Sormipienen souantahan;
En tieä, kuhunmihin panisin,
Kullemille työlle työnteleisin,
Panenko kasken kaa'antahan?"
Pani kasken kaa'antahan.

Kullervo Kalervon poika,
Tuossa tuon sanoiksi virkki:
"Äskensitten, vasta sitten Katso lisääAdverbilla äsken on karjalan kielessä merkitykset 'sitten (vasta); oikein, aivan, todella; äsken' (KKS). lienen mies minäki,
240. Kun saan kirvehen kätehen,
Paljo katsoa parempi,
Entistäni armahampiarmas : mieluinen, suloinen Katso lisääVrt. sanan muut merkitykset Kalevalassa: rakas (3:487 ym.); lempeä (23:37−40) (Turunen 1979). Myös kunnioitukseen viittaavana sanana: "Oi armas anoppiseni, / Sukuehen suuri vaimo" (SKVR I1 128). Vrt. rahan armas, joka karhun mielittelysanoja (Turunen 1979; Jussila 2009). Ks. lisää Nirvi 1982.,
Lienen mies viien veroinen,
Uros kuuen kummallinenkuudenkummallinen : kuuden veroinen, kuutta vastaava."

Meni seppolanseppola : sepän talo pajahan,
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Oi on seppo veikkoseniveikkonen : veli; ystävä,
Taos mulle tapparainen,
Tao kirves miestä myöten, Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 249: "Oikein kunnon kirves kun olen kunnon mieski" (Lna 121).
250. Rauta raatajan mukahan!
Lähen kasken kaa'antahan,
Solkikoivunsolkikoivu : pitkä ja solakka koivu sorrantahan."

Seppä tarpehentarve : esine, tarvekalu takovi,
Kirvehen kerittelevikeritellä : kiirehtiä, nopeasti valmistaa;
Saip'saada : tulla valmiiksi, syntyä on kirves miestä myöten,
Rauta raatajan mukahan.

Kullervo Kalervon poika
Hioi siitä kirvehensä,
Päivän kirvestä hiovi, Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 259: "Runo osottaa pitkällä hiomisella, kuinka teräväksi K. laitti kirveensä" (Lna 121).
260. Illan vartta valmistavi.

Suorihesuoria, refl. suorihe : lähti, hankkiutui kasken ajohonkasken ajo : kaskenkaato
Korkealle korpi-maalle,
Parahasen parsikkohon, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 263 ja 264: "Arvattavasti kokonaan toiseen paikkaan kun minkä U. oli neuvonut" (Lna 121).

Sana parsikko tarkoittaa mäntymetsää, tukkimetsää (Turunen 1979).

Hirveähän hirsikköhönhirsikkö : metsä, josta saadaan rakennushirsiä.

Iski puuta kirvehellä,
Tempasi tasaterällä;

Kerralla hyvätki hirret,
Pahat puolella menevi.

Vihoinvihaisena, vihoissaan Katso lisääLönnrot kommentoi sanaa: "Vihoin tässä paikassa = vihdoin, mutta 32:103 ja 43:417 = vihaisesti, rajusti, vahingollisesti? Taitaa tähänki paikkaan jälkim. merkitys sopia – –." (Lna 123.) kaatoi viisi puuta,
270. Kaiketi kaheksan puuta,
Siitä tuon sanoiksi virkki,
Itse lausui, noin nimesi:
"Lempopaholainen, piru; Hiiden toistonimi Katso lisääLempo on Kalevalassa ja kansanrunoissa personoitunut paha, luonnossa esiintyvä paha haltia, pahuuksien alkusynnyttäjä ja nimenä Hiiden toistonimi (Jussila 2009; Siikala 2012: 277). Ks. Hiisi.

Lempo-sanalla on mitä ilmeisimmin yhteys lempi-sanaan; alkuperäinen merkitys näyttäisi liittyvän palamiseen. Lempi esiintyy yleisesti muinaissuomalaisten henkilönnimien osana, mm. Lemminkäinen, Lemmitty, Ihalempi, Kaukalempi. (SSA2 s.v. lempi, lempo.)
tuota raatakohon,

Hiisimytologinen paikka tai olento Katso lisääHiisi 'pyhä metsä, uhripaikka, kalmisto; (metsän)haltia, peikko, jättiläinen; paholainen, horna (myös voimasanana)' (SSA1 s.v. hiisi). Hiisi oli rahvaan uskomuksissa metsän haltiaolento, yleisimmin paha metsänhaltia eli metsänhiisi. Alun perin sanalla on kuitenkin tarkoitettu paikkaa, vrt. viron hii l. hiid 'metsikkö, pyhä metsikkö'. Sanaa käytettiin paitsi pakanallisesta uhripaikasta ja pyhästä metsästä myös etäisestä, tuntemattomasta korvesta ja yleensä kammottavaksi koetusta paikasta. (Turunen 1979.) hirret kaatakohon!"

Kavahuttikavahuttaa : hypätä nopeasti kannon päähän,
Niin huhuta heiahuttihuhuta heiahuttaa : huutaa pitkään ja kuuluvasti,
Vihellyttivihellyttää : viheltää, viuahuttiviuahuttaa : viheltää, päästää kimeä ääni,
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Sini kaski kaatukahan, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 279−282: "Sinne asti – kunne; ni vanha sijapääte" (Lna 121).

Sana sini 'niin kauas' (Jussila 2009).

280. Koivu solkisolkikoivu sortukahan,
Kunikuin ääni kuulunevi,
Kuni vierrevivierrä : kulkea, kantaa Katso lisääSanan perusmerkitys on 'vyöryä, pyöriä'. Vrt. sanan muut merkitykset Kalevalassa: pudota (4:289, 330; 44:327 ym.); virrata, juosta (4:447−471 ym.); riutua voimattomaksi, kaatua kuoliaaksi (14:434; 30:452); pyöriä ympäri (21:24; 30:392); irtaantua, lähteä irti tai liikkeelle (25:531; 33:85 ym.); kulua, joutua (matkasta puhuen) (35:104 ym.); vaaleta, virttyä (36:148); ääntää (22:103, 476 ym.). (Turunen 1979.)

Ks. vieriminen merkitsemässä epämääräistä kulkemista (4:269–270).
vihellys!"

"Elköhön vesa venykövenyä : kasvaa pituutta,
Elköhön koretkokorjeta : nousta korkeammaksi, kasvaa korsi
Sinä ilmoisna ikänä,ikinä, milloinkaan
Kuuna kullan valkeanaikinä, milloinkaan, koskaan
Kaskessa Kalervon poian,
Otoksessaotos : kaskimaa, joka on otettu tai otetaan käyttöön oivan miehen!"

"Ottaisiko maa orahan,
290. Nousisiko nuori laihokasvava vilja,
Sekä korsi korteuisikorteuta : kasvaa kortta, muodostua korreksi,
Jotta varsi varteuisivarteuta : kasvaa vartta, muodostua varreksi,
Elköhön tereäterä : tähkä tehkö,
Varsi päätä valmistako!"

Untamoinen mies utala
Kävi tuota katsomahan
Kaskea Kalervon poian,
Ajamoaajaa : kaataa kaskea uuen orjan:
Ei kaski kaselle tunnu, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 299 ja 300: "Ei ole kasken näkönenkään" (Lna 121).
300. Ajamaksi nuoren miehen.

Untamo ajattelevi:
"Ei tämä tähän sopiva:
Hyvän hirsikön pilasi, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 303 ja 304: "Untamo pahoittelee hyvän metsänsä menettämisestä" (Lna 121).
Kaatoi parsikon parahan;
En tieä, kuhun panisin,
Kulle työlle työnteleisin,
Panenko aitojen panohon?"
Pani aitojen panohon.

Kullervo Kalervon poika
310. Jopa aitoa panevipanna : rakentaa,
Kohastansakohdastaan : suoraan, karsimatta, sellaisenaan kokkahongatkokkahonka : suurikokoinen, veneen kokkapuuksi kelpaava honka; koukkuinen puu
Aiaksiksiaidas : kaltevassa tai vaakasuorassa asennossa oleva aitapuu asettelevi,
Kokonansa korpikuuset
Seipähiksi pistelevi,
Veti vitsaksetvitsas : nuoresta ja taipuisasta puusta tehty side, jolla aidan seipäät kiinnitettiin pareiksi ja johon aitapuut nojasivat lujahan
Pisimmistä pihlajista,
Pani aian umpinaisen,
Veräjättömän kyhäsi,
Siitä tuon sanoiksi virkki,
320. Itse lausui, noin nimesi:
"Kukuka, joka ei lintuna kohonne,
Kahen siiven siuotellesiuotella : liitää nopeasti ja keveästi, livahdella,
Elköhön ylitse pääskö
Aiasta Kalervon poian!"

Untamo osaeleviosaella : hakeutua, etsiytyä
Tulla tuota katsomahan
Aitoa Kalervon poian,
Sota-orjansotaorja : sodassa saatu orja sortamoasortaa : kaataa useita puita peräkkäin toistensa päälle niin, että niistä muodostuu aita.

Näki aian aukottoman,
330. Raottoman, reiättömän,
Jok' oli pantu maa-emästämaaemä : maa, maankamara, maaperä,
Ylös pilvihin osattuosata : rakentaa.

Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Ei tämä tähän sopiva:
Pani aian aukottoman,
Veräjättömän kyhäsi,
Tuon on nosti taivosehen,
Ylös pilvihin kohotti,
En tuosta ylitse pääse, Katso lisääLönnrot kommentoi säkeitä 339 ja 340: "En pääse tavalla enkä toisella katsomaan aidattua maata" (Lna 121).
340. Enkä reiästä sisälle;
En tieä, mihin panisin,
Kulle työlle työnteleisin,
Panenko puimahan rukihit?"
Pani puimahan rukihit.

Kullervo Kalervon poika
Jo oli puimassa rukihit:
Pui rukihit ruumeniksiruumen : kevyt olkien, tähkien tms. puimajäte,
Olet kaunaksikauna : akana, jyvän kuoriosa kaotti.

Tulipa isäntä tuohon,
350. Kävi itse katsomahan
Puintoapuinta : viljan puiminen Kalervon poian,
Kullervoisen kolkintoakolkinta : kolisevaa, kolkuttavaa ääntä aiheuttava puiminen:
Rukihit on ruumenina,
Olet kaunoina kahisi.

Untamo äitteleikse:
"Ei ole tästä raatajasta,
Kulle työlle työntänenki,
Työnsä tuhmintaitamattomasti, tyhmästi, pahasti turmelevi;
Joko vien Wenäehelle, Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 359: "Osottaa orjia myödyksi milloin maamiehille milloin ulkomaalaisillenki. Osto=orja." (Lna 121.)
360. Tahi kaupinkauppia : kaupata Karjalahan
Ilmariselle sepolle,seppo Ilmarinen : Kalevalan pääsankareita; seppä, sammon ja taivaankannen takoja, Pohjolan neidon kosija Katso lisääIlmarinen on johdos sanasta ilma ja lukeutuu vanhimpiin suomalais-ugrilaisiin nimiin (Turunen 1979).

Väinämöisen tavoin kansanrunojen kulttuuriheeros, yli-inhimillisiä taitoja omaava seppä, joka on valmistanut maailmaan hyödyllisiä, myyttisiä esineitä (mm. sampo, kultaneito ja taivaankansi) (ks. Kuusi 1963; Hakamies 1999; Siikala 2012: 231). Ilmarinen on yksi myyttisistä Kalevan pojista, joista Lönnrot kirjoittaa Vanhan Kalevalan esipuheessa. Kansanrunoissa Ilmarinen esiintyy erityisesti myyttisissä runoissa. Lönnrot liitti Kalevalassa Ilmarisen useampiin, toisistaan erilaisiin runoihin (esim. häärunot), jolloin Ilmarisesta kehittyi kansanrunoja keskeisempi hahmo. (Turunen 1979.)

Sepon paljanpalja : suurikokoinen vasara, moukari, leka painajaksipainaja : iskijä, takoja, käyttäjä?"

Möi siitä Kalervon poian,
Pani kaupan Karjalahan
Ilmariselle sepolle,
Takojalle taitavalle.

Minpäminkäpä seppo tuosta antoi?
Äiän seppo tuosta antoi: Katso lisääLönnrot kommentoi säettä 368: "Runo pilkallisesti käyttää sanaa äijän" (Lna 121).

Sana äijä(n) karjalan kielessä 'paljon' (KKS).

Kaksi kattila-raniakattilarani : rikkinäinen pata,
370. Kolme koukunkoukku : koukkumainen työväline, hiilikoukku tai padan kannatinkoukku puoliskoa,
Viisi viikate-kuluaviikatekulu : kulunut, vanha viikate,
Kuusi kuokan kuolioakuolio : rämä, kelpaamaton kalu
Miehestä mitättömästä,
Orjasta epäpäöstäepäpätö : kelvoton, kunnoton, huono.